Viikko taivaassa

 

   Ei nyt sentään, vaan Las Palmasissa. Oo Las Palmas, oo Las Palmas, sun luoksesi lämpimään.., lauloi Irwin suoraan rahvaan sydämiin. Kanarian saarilla on vieraillut miljoona suomalaista, jotka voivat koska tahansa todistaa kaiken epäröintini vääräksi ja lisäksi ne tuhannet läheiseltä mantereelta laittomasti maahan pyrkivät.

  Matkatoimisto oli lisännyt yhden lisätähden huoneistomme kuvaukseen, mitä ensin hiukan ihmettelin, mutta pian sekin selvisi. Torakka juoksi iloisena tervehtimään meitä ja minä totesin kaiken olevan kunnossa, nythän meitä on täällä kolme tähteä lomalla.

   Etsin kaupungista Irwinin patsasta, mutta en löytänyt. Olin aivan varma siitä, että Las Palmasin kaupunki on muistanut suurta suomalaista, miestä joka toi paikan kaiken kansan tietoisuuteen ja kaipuun kohteeksi. Ei olisi Las Palmasia ilman Irwiniä ja Keihästä.

Paikalliset eivät selvästikään tunne historiaa, ei edes hotellimme vastaanoton hoitaja, joka selvästikin oli nähnyt parhaat päivänsä juuri samalla patiolla Goodmanin kanssa.

   Suomalaiset ovat ahkerasti tuoneet kaikki rahansa rannan baarien kassoihin, elättäneet samalla monta saaren sukupolvea ja tämä on palkka. Ei löydy Irwinin patsasta, eikä edes kuulua herrasväen irvailemaa Lihapullat muusilla - ravintolaa. Löytyi sentään yksi suomalaisten pitämä paikka, Ankkuri-baari, missä paikalliset äijät pelasivat korttia, luultavastikin tuppea.

   Toinen suomalaisjuttu oli läheisestä puistosta löytynyt kuusi, joka ei näyttänyt kuuselta. Sen juurella oli laatta, jossa kerrottiin puun olevan lahja suomalaisilta sotaveteraaneilta Las Palmasin kaupungille.  Sopii siinä mielessä tänne, koska eläkeläispaikkahan tämä on. Varakkaat pohjoismaalaiset yrittävät olla kultivoituneita paikallisia, mutta paksun lompakon aiheuttama jäykkyys näkyy kauas.

   Katukuva on täynnä monen kirjavaa kulkijaa ja touhua, joten sikäläinen rentous tarttuu pakosta. Se kestää tosin vain loma-ajan ja katoaa viimeistään koneen laskeuduttua taas kotimaan kamaralle. Tyhmempi luulisi matkailun avartavan, poikivan suvaitsevaisuutta ja muuta vastaavaa, mutta mitä hulluja.

  Elämä on kuitenkin muuallakin syntymistä ja kuolemista. Hotelliimme jäi yksi vainaja meidän vessan lattialle. Onnellinen torakkamme siirtyi tuonpuoleiseen. Viimeisenä aamuna löysin hänet henkitoreissaan jalat taivasta kohden. Hetken se vielä pyristeli kohtaloaan vastaan, mutta tyytyi sitten siihen, ettei pääsekään Suomeen ja kuoli. Jätimme hänet ahkeran siivoojamme huomaan ja lähdimme kotiin.

  Lentokoneen ikkunasta vilkutin ja käsimerkein yritin osoittaa alhaalla merellä purjehtivien pikkupaattien epätoivoisille matkustajille, heidän pyrkiessään taivaaseen edes viikoksi, että kääntäkää veneidenne kokat kohden pohjoista. Siellä kaukana on maa, jonka ystävälliset asukkaat ottavat teidät mielihyvin vastaan.

  Kotimaassa pääsin keskelle vaalikampanjointia. Ehdokkaat ovat kaikki yksissä tuumin lapin asialla, tämän muutaman ihmisen asuttaman puolikkaan Suomen. Hieno asia, mutta tuo ei riitä.

  Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka on tärkeä kysymys vaaleissa. Aiheesta harva ehdokas puhuu, vaikka ovat menossa eduskuntaan. Kantani on, että jokaisen joka haluaa tulla tähän maahan asumaan ja elämään, on oltava siihen mahdollisuus.

  Tämä perukka kaipaa uutta verta tuhkan harmaille kasvoilleen ja meidän pitäisi olla onnellisia siitä, että joku todella haluaa tulla tänne meitä ilahduttamaan ja näyttämään työn teon mallia. Väite suomalaisista kovista työmiehistä on pelkkä myytti.

Uusien ajatusten oppiminen ja hyväksyminen on usealle pitkä prosessi, toivotonkin, koska täällä asuu pieni, mutta pelokas kansa.

   Vaalit ja äänestäminen pitäisi siirtää internetiin ja äänestysikäraja laskettava viiteentoista vuoteen, jos ei vieläkin alemmaksi. Uusi aalto pesee ikuiset edustajat mennen tullen.

Maailma on jo muuttunut ja tätä eivät markkinoilla seisoskelevat ehdokkaat ole tajunneet tai ovat, koska vastustavat uutta äänestysmuotoa ja äänioikeusikärajan laskua. He pelkäävät uusien tulevien vaalien arvaamattomuutta. Enää ei ääni kulje suvussa, kuten ennen.

  Tervetuloa rohkea uusi aika uusine ihmisineen.