Kunnan mies

 

Tutkin listaa ammateista. On taas tehty kysely siitä, mitä ammatteja ihmiset arvostavat eniten ja kuten arvata sopii, listasta tuli pitkä. Moni tärkeä ammatti jäi harmittavasti häntäpäähän. Listan lopusta löytyy ovelta ovelle -myyjä, tv-luvan tarkastaja, mannekiini ja pysäköinninvalvoja. Älkää ainakaan mannekiinit masentuko, te teette arvokasta työtä. Rumat ovat kateellisia.
Otin uudet lasit ja etsin listalta yhteiskunnan tärkeää ammattia, kunnan miestä. En löytänyt toiselta sijalta, vaikka sen olisi pitänyt olla ensimmäiseksi sijoittuneen kirurgin jälkeen. Toiseksi sijoittumisen voisi vielä hyväksyä, mutta se, ettei löydy ollenkaan, on jo katastrofi. Maailmalla on syttynyt sotia jalkapallotuloksenkin perusteella.
Kallistun sille kannalle, että äänestäjiä on manipuloitu. Onneksi kuitenkin kunnan syvämietteiset asukkaat tietävät totuuden, sen kuka pitää yhteisön rattaat pyörimässä ja maailman pystyssä, kunnan mies.
Kunnan mies ei loukkaannu, sillä hänet on kovaksi keitetty ikuisen pilkan liemissä. Ketä on tässä maailmassa enemmän lyöty ja parjattu kuin tuota pyyteetöntä ja kovaa työjuhtaa? Ei ketään, sanon minä, mutta kunnan mies ei välitä, eikä loukkaannu, vaan nostaa ylpeästi päänsä ja jatkaa entistä kovemmin töitä yhteisen hyvän eteen.
Listalta pois jäännin syyksi olen alkanut epäillä kuntien alasajoprosessia. Ihmisillä on alkanut usko horjua, mutta minä sanon teille, älkää menettäkö uskoanne kunnan mieheen.
Luontokin on kunnan miehen ja meidän puolella. Seuraava tapaus on tosi, paitsi että nimi, paikka ja tapahtuma on muutettu. Kunnan mies Pena oli työkeikalla eräässä kunnan ylläpitämässä laitoksessa ja sai siellä harmittoman tuntuisesta sormen haavasta bakteerin sisäänsä. Se vei miehen sairaslomalle ja hyvä ettei tehnyt uurastajasta entistä, mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kunnan miehen elimistössä alkoivat hälytyskellot soida ja varotoimet käynnistyivät. Kipeän peukalon kylkeen alkoi kasvaa uutta kudosta. Muutaman päivän jälkeen sormen kyljestä saattoi jo erottaa pienenpienen uuden kunnan miehen alun. Viikon kuluttua se oli vaaksan mittainen ja kyseli työmaan asioita.
Pena toipui ja palasi takaisin ruotuun uuden innokkaan oppipojan kanssa ja elämä kunnassa soljuu taas rauhaisasti uomassaan, kuin muinoin tukki kesäillassa Tornionjoella.