SEPPO RÄTY OLI VÄÄRÄSSÄ

 

Vessassa istuessani tutkin Lidlin wc-paperipakkausta. Hiukankaan kun viitsii pohtia maailmaa ja sen lopun ajan uhkia, ei voi kuin ihmetellä vihreän Saksan kekseliäisyyttä maailman pelastukseksi, eli kierrätystä.  
Jonkun Fritz-sedän maksamaton lasku, Die Tageszeitungin kuolinilmoitussivut, kanneton Mein Kampf, pikku Hansin surkea koulutodistus ja erään kristillisdemokraatin vaalipuhe teelmä ovat päätyneet uusiokäytössä meidän vessaan. Tuntuu hienolta ja jonkinlainen lämmin tunne valtaa mielen kun saa käteen paperia, joka ensin on ollut draaman välikappale ja sitten melkein kaatopaikkajätettä, mutta nyt onkin saanut uuden rauhaisan loppuelämän vessapaperina peräpohjolassa.  
Joku ikävä ja asenteellinen ihminen voisi sanoa, että nyt on saku menossa oikeaan paikkaan, mutta minä en moiseen sorru. Ensinnäkin saksasta tulee vain laatua, järjestystä ja järkeä ja toisekseen he ovat oikein mukavia, vaikka tunnen vain Helmut Recknagelin, enkä häntäkään. Ovat aina auttaneet meitä ja tuleekin heti mieleen pari isompaa tapausta viime vuosisadalta. Kansa, joka on kehittänyt vihreän vessapaperin, ei voi olla paha.
Minäkin opiskelin saksaa oppikoulussa monta vuotta ja yhä muistan lämmöllä kesäisiä ehtolaiskursseja. Ajattelin jopa viime syksynä aloittaa saksan kertauksen kansalaisopistossa, mutta ikäväkseni en löytänyt kurssin kurssia.
Saksasta tuli vihreä liike ja pian tulevat myös piraatit tänne Suomeen. Suomalaisella piraattipuolueella ei vielä ole nostetta, mutta kohta on, kunhan Saksan piraattipuolueen suosio jatkaa nykyistä huimaa kasvuaan. Vanhan liiton poliitikkojen kannattaa pitää tuntosarvet pystyssä, etteivät tule yllätetyksi housut nilkoissa, sillä maailma ja poliittinen kenttä muuttuvat vauhdilla. Tänään ihmisille uuden omaksuminen on helppoa ja vaivatonta, eikä valinnassa paljon paina isäin perintö.
Nyt kun juutuin Saksaan, niin tuli mieleeni lapsuusmuisto yli puolen vuosisadan takaa. Naapurin poika varoitti pihaleikeissä, ettemme saa tallata hankeen isoa hakaristiä, koska se nähtäisiin lentokoneesta ja sen jälkeen tulisivat ikävät miehet ja veisivät vankilaan. Säikähdin oikeasti ja opin kertalaakista, ettei tulella saa leikkiä. Vähän myöhemmin koulupoikana oppi jo unohtui ja oltiin taas tyhmän rohkeita ja rallateltiin, Volga velka nälkä, idän ihme lännen kauhu, perästä nousee paksu sauhu.
Menneet ovat menneitä ja onneksi maailma on menossa koko ajan parempaan suuntaan, avoimempaan ja läpinäkyvämpään. Pian saapuvat uudet raikkaat tuulet internetin kautta myös tänne ja vanhaan hallintoperinteeseemme kuuluvat suljetut ovet avataan. (No no, nyt pientä rajaa runoilulle).
Niin ja tämä piti vielä sanoa, että löytyyhän kaksi saksalaista, joita emme pysty ohittamaan. Karl Marx ja Martti Luther ovat pitäneet meistä hyvää huolta ylä- ja alamäessä ja jotta jaksettiin uskoa jompaakumpaa, syötiin välillä tietysti pottuja. Saksasta nekin.

 

(Kaupunkilehti Kemi-Tornio)